tiistaina, elokuuta 20, 2013

Puoli vuotta

Siitä tulee huomenna 6 kuukautta kun kävin tuolla etelänaapurissa kohentamassa ulkomuotoani. Kesälomalla vietin pari päivää Virossa yöpyen samalla klinikalla - tällä kertaa tosin vain saattajana ystävälle, joka kävi samassa operaatiossa.

Tänään kävin sitten siinä jälkitarkastuksessa ja nyt vois olla hyvä hetki vähän päivitellä tissien kuulumisia tänne blogin puolelle. Mikäli joku siellä on ihan uunituore lukija niin taustatietona: kävin ottamassa silikonit helmikuussa, postauksia aiheesta löydät TÄÄLTÄ, TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ.

 Ennen leikkausta. Ette varmaan olis arvannu ilman kuvatekstiä?

Noh, ite paranemisprosessihan sujui varsin nopeesti, kipeenä olin ehkä pari viikkoa, haavat arpeutui nopeesti ja siististi, mitään takapakkeja ei missään vaiheessa tullut. Särkylääkettä käytin ehkä sen 1,5 viikkoa jos oikein muistan.

Leikkausarpia en hoitanut sen kummemmin ruven lähdettyä, en käyttänyt silikoniteippiä tai voidetta, jotka siis ilmeisesti estää arven "liikakasvua" ja vaalentaa sitä. Vähän punertavathan nuo on, mutta mun mielestä melko huomaamattomat. Ja kuka niitä edes missään näkis. Ehkä jossain uimahallissa joku jos sellaseen eksyn, mutta mitä merkitystä sillä nyt on, mitä vieras ihminen ajattelee. Ja jos joku mies niitä näkisi, niin mitä väliä - huomaahan noista tisseistä kilometrin päähän ilman rintsikoita, ettei ne aidot ole.

Heinäkuussa 2011.

Tunnon kanssa mulla ei ollut alussakaan juuri ongelmia, rintojen "alaosat" oli vähän tunnottomat, mutta tunto on palannut ihan normaalisti.

Turvotuksesta en osaa sanoo, miten kauan sitä kesti tai onko sitä jopa vielä (en kyllä usko). Pehmentynyt noi on ihan mukavasti, mutta koska omaa tavaraa ei oo ollenkaan niin sitkeeltähän toi materiaali tuntuu. Monesti oon törmännyt kysymykseen, että tuntuuko ne aidoilta. No mistä mä sen tiedän, enpä oo juuri tissejä ikinä puristellut kun itellä ei tosiaan sellasia omasta takaa ollut :D Vertailuna sitten kerran puristelin kaverin tissejä (kyllä, kuulostaa aika tuhmalta) ja voin sanoo, että ei nää kyllä aidoilta tunnu. Sellasilta 'joustavilta/kiinteiltä'. En osaa selittää.

Varmaankin touko-kesäkuu 2012.

Monilla foorumeilla esiintyy kysymyksiä, että millon voi nukkua kyljellään. Mä ite nukun käytännössä aina selälläni, mutta ekan kerran huomasin unissani kääntyneeni kyljelleen jossain kahden kuukauden paikkeilla. Siitä, miten kyljellään nukkuminen olis sitä aikasemmin onnistunut, mulla ei oo mitään käsitystä.

Käytin tukiliivejä ja urheilutoppeja yötäpäivää putkeen noin 2 kk, välissä taisin parina päivänä pitää _ihan oikeita rintaliivejä_. Siinä kahden kuukauden paikkeilla aloin sitten pitään päivisin rintsikoita, mutta jos yläosa sen sallii niin välillä tulee urheilutoppejakin pidettyä. Kotosalla käytän aina vaan tukiliivejä (tai urheilutoppeja, ihan sama) ja öisin edelleenkin, ihan siksi, koska ne on todella mukavat päällä. Pari yötä vaan oon nukkunut koko aikana ilman.

Tässä melkein sama asu viime syksyltä ja tältä kesältä. Huomautettakoon vielä, että tossa viimevuotisessa kuvassa mulla on sellaset kunnon super-push-up rintsikat alla. Sellasia käytin melkein aina.

Joitain juttuja, mitä oon kuvitellut aikoinaan ja niille jälkikäteen naureskellut, on esimerkiks nämä:

Sitten kun mulla on tissit, on niin helppo löytää kaikkia hienoja rintsikoita, jotka ei näytä päällä ihan typeriltä ja lapsellisilta.
Just joo, en tiiä mitä kuvittelin tän kohdalla.

Vaatteet istuu paremmin päälle.
Onneks tykkään trikoopaidoista, niitten kanssa ei oo mitään ongelmia, mutta koska mulla on niin kapee vyötärö ja ohuet käsivarret, jää monet paidat sillain telttamaisesti riippuun päälle. Yhtäkään vaatekappaletta onneks ei oo sellasta, ettei menisi kiinni, että kokonaan en vaatekaappia joutunut uusimaan :D

Mitään negatiivisia kommentteja uudesta ulkomuodosta en oo keltään kuullut. Jännä juttu on, että tasan yks uudempi tuttavuus on kehdannut kysyä suoraan, onko mulla silikonit. Arvostaisin, jos asiaa kysyttäis suoraan, ettei tarvi miettiä ja kavereitten kanssa asiaa spekuloida, en mä siitä loukkaannu koska tää ei oo mikään salaisuus tai häpeen aihe mulle.

Urheilun kanssa ei oo enää esiintynyt ongelmia. Alkuun en pystynyt tekeen mitään yläruumiin liikkeitä ja pelkästään juokseminen ja hyppääminenkin tuotti ongelmia ja outoja tuntemuksia, mutta nyt mitä oon kokeillut niin kaikennäköstä pystyy tekeen. Rintalihasta rasittavia liikkeitä en ihan hirveesti oo uskaltanut salilla kuitenkaan tehdä.

Mikä on jännä, olisin todellakin kuvitellut itestäni, että alan aivan välittömästi lisäileen jäätäviä tissiherutuskuvia Facebookkiin yms, mutta ainuttakaan en oo tahallani lisännyt missään vaiheessa ja tästä oon todella yllättynyt. Yhteen Instagram -kuvaan lisäsin läpällä tägejä #boobs, #tissit jne, koska ne nyt vaan kirjaimellisesti hyökkäs kuvasta silmille :D

 Tämä kuva oli kyseessä.

Katunut en oo tätä sekunttiakaan, vaikka sillon leikkauspäivää seuraavana tuskissaan tulikin muisteltua, että olihan ne edellisetkin ihan kivat ja alusvaateosastoilla on jälkikäteen saanut kokee turhautumista kerta toisensa jälkeen.


Ja mitä siihen jälkitarkastukseen tulee, kaikki oli ok, ei mitään kapseloitumiseen tai muihinkaan vaivoihin viittaavaa :)

Ps. Bikini-, alusvaate-, urheilutoppikuvia tai muita vastaavia teidän on ihan turha toivoo, sellasia ei tässä blogissa tulla ikinä näkeen, ne ei yksinkertasesti sovi mun tai tän blogin tyyliin millään tavalla.


perjantaina, elokuuta 09, 2013

Ellei sitä ole saatavilla valkoisena, en todennäköisesti tarvitse sitä

 
Nyt vihdoin ja viimein kämppäpostausta täältä uudesta kodista. Maisemista tai pihasta en ottanut kuvia, laitan niistä joskus hamassa tulevaisuudessa, koska nekin on niin hienoja täällä. Kämppä sijaitsee siis Helsingissä, Kruununhaassa ja neliöitä tässä on jotakuinkin 30, ilman mitään krumeluureja. Niinku viimekskin, taas ensin video ja sitten sama paska kuvina :P


En jaksanut panostaa videoon, pahoittelen.

 
 
Tuulikaappi. Vai eteinen? Tästä ei oo mitään sanottavaa. Ei naulakkoo, ei mitään, vaan tollanen 1m x 1m "tila". Tänne pitäisi hankkia vielä ainakin matto ja edes jonkinnäkönen naulakko seinälle.

Eteisestä tulemme keittiöön. Tai tuulikaapista eteiseen, jossa on keittiö.

Maalit vähän rapisee katosta ja kalusteet on aika kuluneita, mutta niissä on tavallaan jotain romanttista. Ite en ois millään apuvälineellä ylettynyt laittaan lamppuja (enkä kyllä olis edes osannut :D:D) ja sain hommaan apua, mutta tulin kuitenkin siihen tulokseen, etten edes halua tähän keittiöön mitään valaisinta. Mun mielestä toi pelkkä hehkulamppu on just hieno. Ton ikeavessanmaton laitoin tohon nyt kun olin jostain syystä sen vanhalta kämpältä ottanut mukaan. Tohon tarvii hankkia oikee matto. Oikealla puolella olevan oven takana on vaatekomero ja toisessa se tuulikaappi.

Kaappien päälle oon laittanut pari aarretta, joille ei oo muualla tilaa ja haluan niiden olevan näkyvillä.

Henkilökohtasesti inhoon jääkaapin ovessa olevia magneetteja, lippuja ja lappuja, mutta laitoin pari tänne osotteeseen eksynyttä korttia nyt tohon. Ja toi yks on lista, missä on kohteita, joissa haluan käydä :D Oon muutaman onnistunu jo yliviivaan!
 Purkeissa on elintarvikkeita ja Satumetsämukissa haarukoita, veitsiä ja imeliä lintuservettejä :D Pienkoneita en omista edelleenkään minkäänlaisia, kapselikahvinkeittimestäkin luovuin, ei tullut enää käytettyä. Jos tulee vieraita niin vien ne sitten vaikka kahville.

Vessa on ihan beige. Pyykinpesukoneellekin olisi tilaa, mutta en jaksa sellasta hommata, koska mua ällöttää pyykkien pesu ja kuivatus pienessä kämpässä, suosin ennemmin taloyhtiön pesutupaa, joka täällä on onneksi ilmainen. Mustavalkoinen taulu ja sen eteisessä oleva kaveri, sekä olkkarissa oleva seinätarra löytyivät tosta rappukäytävästä, johon muuttava naapuri oli jättänyt itelleen tarpeetonta roinaa. Mulle noi oli aarteita.

Huoneessa ei oo mitään ihmeellistä. Se on aika kivan kokonen ja itseasiassa videolla mitä puhuin (kuvasin nää jo viime viikolla) niin sen lipastonkin jo sain, tosin otin nyt alkuun vaan puolikkaan siitä, mitä oli tarkoitus. Hankintalistalla on vielä matto, sekä styroksilevy sille valkoselle Marimekon Lumimarja -kankaalle, josta mulla OLI taulu, joka meni säpäleiksi kun sitä survottiin muuttoautoon :D 

Säilytystilan puutteen lisäksi ainoo isompi ongelma on, että tässä alkaa putkiremontti ensi keväänä ja sillon mun pitää muuttaa tästä pois. En aatellut sen jälkeen enää muuttaa takasin vaikka se oliskin mahdollista, tiedän sen jo nyt. Sen takia en ihan hirveesti jaksa panostaa sisustukseen, alkaa maalaileen tai mitään muutakaan ylimäärästä.

No mitä tykkäätte?

torstaina, elokuuta 01, 2013

Korkeasaaressa

Kävin maanantaina ekaa kertaa elämäni aikana Korkeasaaressa tuoreen kaverini Leenan kanssa!

Mentiin eläintarhaan Katajanokalta lähtevällä siipirataslaivalla - tai 'vesibussilla' vai mikä ikinä nyt olikaan :D Kun mä pääsen eläintarhaan/vesipuistoon/huvipuistoon muutun aina viisvuotiaaks ja olin tästäki aivan tohkeissani. Otin oikein kameran mukaan, että saan paljon kuvia eläimistä ja voin kertoa, että niitä muuten tulikin otettua ja paljon. Pistän tänne nyt läjän omia suosikkejani.

Katajanokalta.

 Korkeasaaressa oli todella kauniit maisemat ja mukava keli.

 Ekana suunnattiin kattoon kissapetoja, jotka on meidän molempien suosikkeja.

Päivän kelit oli jotenkin jännät, aamupäivällä oli tosi lämmin, mutta iltapäivällä viileni jonkin verran. Tiikeri oli kuitenkin vielä päiväunilla.

Leijonat oli visusti varjossa oman aitauksensa perällä, mutta pantteri innostui vähän kiipeilemään. Ilveskin oli hienosti kalliolla istuskelemassa, mutta kuvasta tuli huono kun aitauksen pleksistä tuli siihen ikävä heijastus.

Lumileopardi kävi näyttäytymässä ja oli kyllä todella hieno, vaikka olisin turkin pohjavärin toivonut olevan selkeesti valkonen, eikä tollanen beige :D

Pikkupandakin touhuili ketterästi oksilla.

Ahma hääräili pitkään ton kannon toisella puolella ateriansa kimpussa, mutta kipitti sopivasti näkösälle ennen kannon alla olevaan onkaloon luikahtamista.

Linnut tuolla oli aika kesyjä, tääkin ystävä tuli ihan lähelle moikkaamaan.

Puhveleita. Toi noiden turkki on mun mielestä kuvottavan näkönen. Noiden lisäks oli myös kaikkia peuroja ja poroja, mutta niistä ei saanut kovin hyviä kuvia.

Tuolla oli myös jotain komeita hiekkaveistoksia, joista luonnollisesti tuli ottaa kuvia.

Sain monista eläimistä kuvia, joissa ne kattoo ihan suoraan kameraan, kuten tää joutsen. Alkuun se oli  huvittavaa, mutta jossain vaiheessa alko vähän pelottaa.

Noi vapaana kulkevat riikinkukot oli upeita. Riikinkukko on yks hienoimpia eläimiä, mitä tiedän. Mua hirveesti huoletti, että mitä jos noi käy jonkun ihmisen kimppuun, tai joku ihminen pahoinpiteleis noita, ehkä jopa tappais :D Tostakin koko ajan ravas ihmisiä ohi ja pikkulapset meni tota ihan lähelle. 

Pelotti, kiitos kysymästä.

Noikin molemmat tuijottaa mua tosi syyttävästi.

Kun oltiin tehty kierros, palattiin kuitenkin vielä kissalaan kattoon, jos tiikeri olis vähän menevämmällä päällä. Ja olihan se, raateli päivällistään katoksen alla. Ja mikä mahtavinta, leijona-aitauksessakin oli vähän asetelma muuttunut!
Isäleijona oli siirtynyt ihan aidan reunalle ja naaraat oli hieman taaempana ottamassa aurinkoa.

Leena sai kuvattua aivan mahtavan videopätkän, jossa toi haukottelee!

Lepardikin oli tullut aidalle ja ravas ton aidan suuntasesti edestakaisin vaikka miten kauan.

Lopuksi vielä kyseisen päivän asu, vaikka tää nyt näkyikin eilisen postauksen ohessa jo.

Mitkä on teidän suosikkeja eläintarhoissa? 

Mikä on hienoin eläin, mitä ootte nähnyt tai eläintarha, jossa ootte käynyt? 

Onko teistä joku käynyt jo tänä kesänä eläintarhassa tai ootteko mahdollisesti vielä menossa?